"Sosiologisia nykykeskusteluja" esittelee sosiologian tuoreita keskusteluja: Millaista sosiologiaa ja sosiologisia käsitteitä tarvitaan tavoittamaan ja kuvaamaan yhteiskunnallista ...

Suomalaiset tutkijat esittelevät 2000-luvun Venäjää sosiaalisten verkostojen näkökulmasta. Tiukentuneen valtiovallan myötä suhteet ovat jälleen tärkeitä. Samalla markkinatalous, ka ...

Ovatko pojat edelleen poikia ja naiset tyttöjä? Piileekö tiskivuorojen jakamisessa valtarakenteita? Voiko mies olla 110-prosenttisesti nainen? Sukupuolikysymys kertoo, miten erilai ...

Tekeekö porno miehistä väkivaltaisia? Ovatko saippuaoopperoita katsovat naiset alistettuja? Voiko internet vapauttaa sukupuolesta? Miksi lihavat naiset eivät näy mediassa? Sukupuol ...

Mitä suomalaisessa kansanuskossa ajatellaan maailman synnystä ja lopusta, tämänpuoleisesta ja tuonpuoleisesta? Millaista on suomalainen samanismi? Miten suomalainen totemismi ilmen ...

Georg Simmel (1858-1918) oli filosofi, sosiologi ja esteetikko, jota kiinnosti moderni elämä, suurkaupunki ja sen kulttuuri. Hänen kirjansa olivat myyntimenestyksiä, ja hänen luent ...

Donald Trump on aikamme poliittinen voima, joka ei jätä ketään kylmäksi. Mutta miksi hän lopulta nousi Yhdysvaltain presidentiksi? Keiden asiaa hän ajaa? Onko Trump kokonaan oman t ...

Yhteiskuntatieteissä tutkitaan sosiaalisten ilmiöiden syitä ja seurauksia. Kausaalinen järkeily on keskeinen osa alan tutkimusta tutkimusmenetelmistä ja -asetelmista riippumatta. K ...

Onko Suomi tasa-arvon mallimaa? Muuttuva tasa-arvo kyseenalaistaa perinteisiä käsityksiä suomalaisesta tasa-arvosta ja tasa-arvopolitiikasta. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden teemoj ...

Tiede, tieto ja sukupuoli on ensimmäinen yleiskatsaus Suomessa tehtävään, sukupuolta problematisoivaan tieteentutkimukseen, ja se esittelee myös alan kansainvälisiä keskusteluja. O ...

Miten tutkijan henkilökohtaiset piirteet - ikä, sukupuoli, uskonto, etnisyys, luokka-asema sekä kulttuurisesti opitut ajattelutavat - vaikuttavat etnografisesta kenttätutkimuksesta ...

Työelämän huonontuminen ja epävarmuuden kasvu hallitsevat nykypäivän keskustelua työstä. Ovatko epätyypilliset työsuhteet yleistyneet? Elämmekö 24/7-yhteiskunnassa, jossa työn ja p ...

Kun arvolitaniat, maailmaa syleilevät missiot, tuottavuuspuhe ja tehostaminen ovat vieneet työstä ilon, on aika pysähtyä katsomaan työtään ja työyhteisöään toisin. Miksi työni on t ...

Teos avaa yhteiskunta- ja ihmistieteellisen näköalan työelämän viimeaikaisiin muutoksiin ja tulevaisuuden haasteisiin. Se tarkastelee työelämän iloja ja suruja erityisesti yksilön ...

Uskonto on yhteiskunnallisesti ja poliittisesti merkittävä tekijä kaikkialla maailmassa, ja maailmanpolitiikkaa onkin mahdotonta ymmärtää huomioimatta uskontojen roolia. Uskonto py ...

Teos kuvaa Suomessa viime vuosikymmeninä tapahtunutta suurta yhteiskunnallista muutosta. Aiemmin kansallisesti suuntautunut pääoma menetti globalisoitumisen myötä syyn isänmaallisu ...

Valta virtaa ja vaihtaa muotoaan. Se ei asu vain eduskunnassa, osakeyhtiöiden hallituksissa tai ammattiyhdistysten ja työnantajien neuvotteluissa. Se on läsnä myös työpaikan kahvih ...

Vammaisuus on kattava johdatus vammaisuutta ja poikkeavuutta koskeviin historiallisiin, teoreettisiin ja eettisiin kysymyksiin. Mistä vammaisuuden ilmiössä on oikeastaan kysymys? T ...

Sosiaalityö auttaa tasaamaan ihmisten erilaisia lähtökohtia elämään. Tämä edistää sekä yksilön että yhteiskunnan hyvinvointia. Sosiaalityöntekijöillä on eräänlainen kaksoisrooli: t ...

”Kaikki, mitä ihmiselämästä voidaan sanoa, on totta jossakin päin Venäjää.” Näin Venäjän monimuotoisuuden kiteytti rautakansleri Otto von Bismarck 1800-luvulla. Venäjän palatseissa ...

Verkostosta on muodostunut yksi tärkeimmistä yhteiskuntaa ja sen toimintaa kuvaavista käsitteistä: verkostollinen näkökulma on mullistanut yhteiskuntatieteiden kysymyksenasetteluja ...

Arkielämä perheessä näyttää usein auvoiselta, mutta ennen pitkää saattaakin käydä ilmi, ettei kaikki ole hyvin. Perheyhteisyyttä voi uhata jokin perheen sisältä käsin, tai uhkaava ...

Ihmisten välistä vuorovaikutusta voisi verrata tanssiin, jossa toista osapuolta kutsutaan tietynlaisiin askelkuvioihin. Myös vuorovaikutustilanteessa toinen voi dominoida tai astua ...

Jos söisimme vähemmän lihaa ja enemmän kasviksia, olisimme terveempiä. Lihantuotanto myös kuormittaa ympäristöä ja lämmittää ilmakehää. Miksi tieto lihan haitallisuudesta ei vielä ...

Tasa-arvon ihanne tunnustetaan yleisesti monissa yhteiskunnissa, mutta pölyttyneet käsitykset ”oikeanlaisesta” naiseudesta ja mieheydestä eivät ole kadonneet. Menneisyydestä juontu ...