Suru tiivistyy laaksoon
painautuu vuoren kylkiin
linnut nyyhkyttävät sen lävitse
purot solisevat vaimeina

istun sisällä ja ulkona on pimeää

On todellakin kuljettava kuusikon läpi kertoo väistämättömästä muutoksesta, ajan kiertymisestä, unien ihmeellisyydestä ja surusta, joka elää meissä jokaisessa. Teoksessa perinteinen kotimainen runous yhdistyy haikumaiseen estetiikkaan ja ihminen kuvautuu luonnon kautta.

Veera Sylvius on koulutukseltaan teoreettinen fyysikko ja on tehnyt monipuolisen uran liike-elämässä. On todellakin kuljettava kuusikon läpi on hänen esikoisrunoteoksensa.