Eeva juoksee aamuyöllä talvipakkasessa vain ohut yöpaita yllään, paljain jaloin. Pakenee nykyhetkeä ja menneisyyttä. Varastamisen pakkoa. Tyhjyyden pelkoa. Sadistisia satuttajia ja muita epäkelpoja tapauksia. Maailmaa, jossa itsestään hurmioitunut mies saa mellastaa mielin määrin ja talloa vähäisempiä.

Eeva voisi jäädä lumeen makaamaan mutta ei jää.

Kun peli käy kovaksi, tarvitaan törkeitä tekoja, joiden jäljiltä oikea ja väärä eivät enää asetu entisille paikoilleen. Uskollisuuden ja petollisuuden rajat hämärtyvät. Tavallisesta tulee pitkästyttävää ja mieli saa uudenlaisen vapauden.

Kovakuorinen on tarina tyttöjen välisestä ystävyydestä, joka kantaa aikuisuuteen saakka. Pikkukaupungin jo nostalgiseen kerrostalolähiöön ja pääkaupunkiin sijoittuva tarina pujottelee 1970-luvulta 2000-luvulle. Kovakuorinen on myös tarina siitä, kun saalistajasta tulee saalis. Se leikittelee mieheydellä, naiseudella ja todellisuudella. Kipeästä tulee hauskaa ja hauskasta kipeää.